Lämmitys on suomalaisen kodin ylivoimaisesti suurin sähkökuorma. Sähkölämmitteisessä talossa se on 60–70 % koko vuoden kulutuksesta, ja lämmin käyttövesi vie sen päälle vielä 15–30 %. Kodinkoneet, joita usein syytetään, ovat pieni erä tämän rinnalla.
Päivän hinnalla (1,85 snt/kWh) suora sähkölämmitys maksaisi noin 266 € vuodessa, kun maalämpöpumpulla (SCOP 4,5) sama lämpö maksaisi noin 59 €. Talvella hinta on korkeampi kuin tänään, joten tämä on alarajan suuruusluokka.
Kuinka monta kilowattituntia lämpöpumppu oikeasti vie — SCOP-hyötysuhde ja talon lämmitystarve laskettuna auki.
Vedenlämmitys on 15–30 % kotitalouden sähköstä. Katso kulutus henkilöä kohti ja paljonko ajastus säästää.
Kannattaako sähkölämmitteinen talo pörssisähköön vai onko kiinteä turvallisempi? Talven hintariski auki laskettuna.
Lämmitystarve riippuu ennen kaikkea rakennusvuodesta ja eristyksestä — ei niinkään pinta-alasta yksinään. Ero vanhan ja uuden talon välillä on kaksin- tai kolminkertainen.
| Rakennusvuosi | Lämmitystarve / m² / v | 120 m² talo |
|---|---|---|
| Ennen 1980 | 130–180 kWh | 15 600–21 600 kWh |
| 1980–2002 | 100–140 kWh | 12 000–16 800 kWh |
| 2003–2009 | 80–110 kWh | 9 600–13 200 kWh |
| 2010 jälkeen | 50–90 kWh | 6 000–10 800 kWh |
Sama lämmöntarve, eri määrä ostettua sähköä. Lämpöpumpun hyötysuhdetta kuvaa SCOP-luku: se kertoo, montako kilowattituntia lämpöä laite tuottaa yhdellä sähkökilowattitunnilla.
| Lämmitystapa | SCOP | Sähkö 14 400 kWh lämpöön | Hinta / v |
|---|---|---|---|
| Suora sähkölämmitys | 1,0 | 14 400 kWh | 266 € |
| Maalämpöpumppu | 4,0–5,0 | 3 200 kWh | 59 € |
| Ilma-vesilämpöpumppu | 3,5–4,5 | 3 600 kWh | 67 € |
| Ilmalämpöpumppu | 4,0–5,5 | 3 032 kWh | 56 € |
| Poistoilmalämpöpumppu | 2,5–3,5 | 4 800 kWh | 89 € |
Laskettu SCOP-arvojen keskiarvolla. Ilmalämpöpumpun korkea SCOP on hieman harhaanjohtava: se lämmittää vain ilmaa eikä yleensä kata koko talon lämmitystarvetta. Tarkempi laskenta lämpöpumppusivulla.
Käytännön johtopäätös: keskity siihen mitä voi siirtää. Lämminvesivaraajan ajastus on yleensä yksittäisistä toimista se, joka tuottaa suurimman säästön pienimmällä vaivalla.
Sähkölämmitteisessä talossa lämmitys on tyypillisesti 60–70 % koko vuoden sähkönkulutuksesta. Lämminvesi vie sen päälle 15–30 %. Yhdessä ne ovat siis lähes koko lasku — kodinkoneiden osuus on nykylaitteilla pieni.
Osittain. Lämminvesivaraaja ja varaava lattialämmitys ovat aitoja joustavia kuormia, jotka voi siirtää yötunneille. Suora sähkölämmitys ja lämpöpumppu seuraavat lämmöntarvetta, joten niitä ei voi siirtää yhtä vapaasti ilman että sisälämpötila muuttuu.
Lämpöpumppu tuottaa 2,5–5 kertaa enemmän lämpöä kuin kuluttaa sähköä. Käytännössä se tarkoittaa, että suoran sähkölämmityksen korvaaminen maalämmöllä voi pudottaa lämmityksen sähkönkulutuksen neljäsosaan.
Kaksi asiaa osuu yhteen: kulutat enemmän, koska on kylmä, ja sähkö on kalliimpaa, koska kaikki muutkin lämmittävät. Sähkölämmitteisessä talossa nämä kertautuvat, ja tammikuun lasku voi olla moninkertainen heinäkuuhun verrattuna.
Se on suurempi riski kuin kerrostaloasunnossa, koska kulutus painottuu juuri niihin hetkiin, jolloin hinta on korkeimmillaan. Toisaalta pitkällä aikavälillä pörssisähkö on usein ollut kiinteää halvempi. Ratkaisu riippuu siitä, kuinka paljon vaihtelua sietää.
Arvioi oman kotisi kokonaiskulutus sähkönkulutuslaskurilla tai testaa talven hintariski talviriskilaskurilla.
Vertaa sähkösopimuksia