Lämpöpumpun kulutus lasketaan yhdellä jakolaskulla: talon lämmitystarve jaettuna SCOP-hyötysuhteella. SCOP kertoo, montako kilowattituntia lämpöä laite tuottaa yhdellä ostetulla sähkökilowattitunnilla.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että lämpöpumppu ei vähennä lämmöntarvetta — se vain hankkii saman lämmön murto-osalla sähköstä.
| Tyyppi | SCOP | Huomioitavaa |
|---|---|---|
| Maalämpöpumppu | 4,0–5,0 | Vakain hyötysuhde, koska maan lämpötila ei juuri vaihtele. Kattaa yleensä koko lämmitystarpeen. |
| Ilma-vesilämpöpumppu | 3,5–4,5 | Lämmittää vesikiertoisen järjestelmän. Hyötysuhde laskee kovilla pakkasilla. |
| Ilmalämpöpumppu | 4,0–5,5 | Korkea SCOP, mutta lämmittää vain ilmaa — ei käyttövettä eikä yleensä koko taloa. |
| Poistoilmalämpöpumppu | 2,5–3,5 | Ottaa lämmön poistoilmasta. Tyypillinen uudehkoissa pientaloissa. |
Esimerkki olettaa lämmitystarpeeksi 14 400 kWh vuodessa, mikä vastaa 1980–2002 rakennettua 120 neliön taloa.
| Lämmitystapa | Sähköä / v | Hinta / v | Säästö vs. suora |
|---|---|---|---|
| Suora sähkölämmitys | 14 400 kWh | 266 € | — |
| Maalämpöpumppu | 3 200 kWh | 59 € | −78 % |
| Ilma-vesilämpöpumppu | 3 600 kWh | 67 € | −75 % |
| Ilmalämpöpumppu | 3 032 kWh | 56 € | −79 % |
| Poistoilmalämpöpumppu | 4 800 kWh | 89 € | −67 % |
Ilmalämpöpumpun luku on teoreettinen: se ei käytännössä kata koko talon lämmitystarvetta eikä lämmitä käyttövettä.
| Rakennusvuosi | kWh / m² / v | Sähkö maalämmöllä (SCOP 4,5), 120 m² |
|---|---|---|
| Ennen 1980 | 130–180 | 4 133 kWh |
| 1980–2002 | 100–140 | 3 200 kWh |
| 2003–2009 | 80–110 | 2 533 kWh |
| 2010 jälkeen | 50–90 | 1 867 kWh |
Tarkin luku on oma mitattu kulutuksesi verkkoyhtiön palvelusta. Arvion voi tehdä myös sähkönkulutuslaskurilla.
Lyhyt vastaus: yleensä ei. Lämpöpumppu toimii tehokkaimmin tasaisesti, ja sammuttaminen kalliiksi tunneiksi jäähdyttää talon — jolloin lämmittäminen takaisin vie enemmän energiaa kuin ajoituksella säästettiin.
Poikkeus on hyvin varaava rakenne, kuten paksu betonilaatta, jossa lämpöä voi ladata halvoilla tunneilla ja antaa sen purkautua kalliiden tuntien yli. Silloinkin ero on maltillinen verrattuna siihen, mitä lämminvesivaraajan ajastuksella saa.
Se riippuu talon lämmitystarpeesta ja pumpun hyötysuhteesta. 120 m² talo, jonka lämmitystarve on noin 14 400 kWh vuodessa, tarvitsee maalämpöpumpulla (SCOP 4,5) noin 3 200 kWh sähköä. Sama talo suoralla sähkölämmityksellä kuluttaisi koko 14 400 kWh.
SCOP on vuosihyötysuhde: montako kilowattituntia lämpöä laite tuottaa yhdellä sähkökilowattitunnilla koko lämmityskauden keskiarvona. SCOP 4 tarkoittaa, että yhdellä ostetulla kilowattitunnilla saa neljä kilowattituntia lämpöä.
COP kertoo hetkellisen hyötysuhteen tietyssä lämpötilassa, SCOP koko lämmityskauden keskiarvon. SCOP on kuluttajalle olennaisempi, koska se huomioi myös kylmät jaksot, joissa hyötysuhde on huonompi.
Yleensä ei. Lämpöpumppu toimii tehokkaimmin tasaisesti, ja sammuttaminen jäähdyttää talon, jolloin lämmittäminen takaisin vie enemmän energiaa. Poikkeus on erittäin kalliit yksittäiset tunnit yhdistettynä hyvin varaavaan rakenteeseen.
Ilmalähteinen pumppu ottaa lämmön ulkoilmasta, ja mitä kylmempi ilma on, sitä vähemmän siitä saa lämpöä irti. Maalämpöpumppu ei kärsi tästä, koska maan lämpötila pysyy vakaana ympäri vuoden.
Harvoin. Ilmalämpöpumppu lämmittää ilmaa, ei käyttövettä, eikä se yleensä yllä koko talon lämmitystarpeeseen kovilla pakkasilla. Se toimii tyypillisesti tukilämmityksenä, joka pienentää päälämmitysjärjestelmän kulutusta.
Tämä sivu on osa lämmitys -opasta. Lue myös: lämminvesivaraajan kulutus · sähkölämmitys pörssisähköllä.